Sukkia on kiva neuloa. Ainoa miinuspuoli niissä on se, että niitä pitää yleensä tehdä pari, siis oikealle ja vasemmalle jalalle omansa. Eihän siitä mitään tulisi, jos olisi vain yksi sukka, jota pitäisi vaihdella jalasta toiseen... ;)

Pitkät polvisukat (oma malli, lanka Novitan Nalle-neliväri, puikot 2,5mm) mennevät lahjaksi miehen siskolle. Ruskeat sukat (oma malli, lanka Supersockea, puikot 3,5mm) tulevat ilahduttamaan jotakuta miespuolista sukulaista, en ole vielä päättänyt tarkkaa lahjansaajaa. Siniset sukat (oma malli, lanka Seiskaveikkaa, puikot 3mm) kokevat saman kohtalon kuin ruskeatkin. Viininpunaiset sukat (lanka Novitan Wool, puikot 2,5mm) eivät ole varsinaisesti menossa pukinkonttiin, vaan odottavat kuopuksen jalan kasvamista.

Alkusyksystä, kun villasukkainnostus sai alkunsa, menin ja tilasin Amazonista sukkakirjan. Olen hurmaantunut! Suurin harmi kuitenkin lienee se, että lähes kaikissa ohjeissa lanka on tosi ohutta, ja löysällä käsialallani puikkojen maksimikoko saisi olla 2mm, ja silti tulee jättisukkia. Ei auta siis muu kuin vähän soveltaa (ja käyttää apuna matematiikkaakin, että homman saa toimimaan). Viininpunaiset (oikeasti kyllä enemmän luumunväriset) sukat saavat uuden omistajan anopista. Vihreät maastokuvioisetkin ovat lahja, mutta enpä kerro kenelle :) Anopin sukkiin lanka on tuttua Novitaa (Nallea), mutta vihreä lanka on Supersockea, johon olen aivan ihastunut. Kuten kuvasta näkyy, toinen vihreä sukka on vielä vaiheessa. Sitä tehdään silloin, kun tekee mieli tehdä jotain pientä. Malli sinänsä on helppo ja hyvännäköinen (katsokaa vaikka), mutta suoraan sanottuna vähän tylsä neuloa.

Sukkakirjasta olisi tarkoitus toteuttaa vielä jokunen sukkapari, kun lankaakin on. Mallit ovat todellakin niin herkullisia, että mennee entten-tentten -valinnaksi.