Valitettavasti ei kuvia tällä kertaa. Ei keskeneräisistä kehtaa ottaa...

Suunnitelmat vain surisevat päässä, ja kamalasti tekisi mieli tehdä kaikkea. Kaksikin neuletyötä kulkevat pikkupussissa mukana, kun ulkoilen lasten kanssa. Iltaisin istun sohvalla, katson telkkaria ja neulon. Työt etenevät tasan niin pitkälle, kunnes pitäisi alkaa saumoja ommella. Siihen loppuu innostus sen työn osalta, ja kaivan esiin uuden ohjeen ja uudet langat, ja annan palaa. Ei kukaan tulisi kokoamaan näitä viittä vaille valmiita töitä?

Puikoilla on tällä hetkellä pitsineulekolmiohuivi (ensimmäiseni!) TeeTeen Kamenasta. Langan väri on herkullisen punainen ja tarkoitus olisi saada huivi valmiiksi juhannukseksi. Näen jo itseni kokon loimussa huivi hartioilla laulamassa suomalaisia kansanlauluja :) Valitettavasti lanka taitaa loppua kesken ennen kuin huivi on hartiahuivimitoissa. Ostin nimittäin vain yhden vyyhdin testausta varten. Lankaa on kiva neuloa, mutta hieman harmittaa se, että siinä on kohtia, joissa toinen säie kahdesta on poikki. Niissä kohdissa en uskalla jatkaa yhdellä säikeellä vaan puran pari senttiä, katkaisen langan heikosta kohdasta ja jatkan työtä ikään kuin ottaisin uuden kerän käyttöön. Saa taas päätellä langanpäitä, huoh.

Toinen puikoilla näppärästi kulkeva on hihaton toppi, jossa helmassa on pitsineuletta. Langat (kevyesti pätkävärjättyä oranssia Linie 164, java color) tilasin jo viime kesänä, kun mallin bongasin Anopin ostamasta Kauneimmat Käsityöt -lehdestä. Tätä on kiva tehdä, kun siihen ei tule sivusaumoja ollenkaan :) Todennäköisesti tämänkin tekeminen hyytyy siinä vaiheessa, kun pitää reunoja alkaa huolitella ja nappeja hankkia...

Saumojen ompelua odottavat lisäksi kaksi hihatonta puuvillatoppia esikoiselle ja keskimmäiselle. Esikoisen toppi onnistui ihan hienosti, mutta keskimmäisen topista tuli ihan liian lyhyt. Pitää siis purkaa ja tehdä vähän pidempi. En uskalla luvata, että kesäksi saisi sen käyttöönsä. Harmi sinänsä. Niin, ja sitten on murheenkryyni: Linie Alphasta tehty puuvillaneule, jossa jänniä palmikonkiertoja. Ohje Novitan vuoden 2006 kesän lehdestä. Epäilen, että tuo neule menee purkuun. Etukappaleen kanssa oli vaikeuksia, kun en halunnut ihan yhtä avaraa pääntietä kuin mitä ohjeessa oli, mutta sen pienentäminen meni vähän mönkään. Ja lanka uhkaa loppua. Eikä pätkävärjätyssä langassa nuo kivat palmikonkierrot edes näy kunnolla. Vähän kyllä harmittaa tuota purkaa, kun siinä oli kuitenkin aikamoinen työ. Useita tunteja hiekkalaatikon reunalla istuessa, sormet kohmeessa... No, pitää miettiä, mitä sen kanssa teen.

Ja jotta ei ihan tylsistyisi, pitäisi neljään neuleeseen kiinnittää vetoketjut. Yhdestä sellainen puuttuu kokonaan, kolmeen muuhun olen ketjun jo harsinut, mutta se varsinainen kiinnittäminen on jäänyt tekemättä.

Kaiken lisäksi nyt on alkanut ompeleminen houkutella entistä enemmän. Innostusta hidastaa saumurin selittämätön kenkkuilu, kun se jatkuvasti katkoo toista alalankaa, vaikka mitä tekisin. Pöh. Ei nyt suksi oikein luista, näköjään...